Itsensäjohtaminen ja coachaus123

On ihmisiä, jotka haluavat opettaa ja jakaa tietoisuutta eteenpäin. Sitten on niitä ihmisiä, jotka eivät halua oppia. Itselläni on haasteita ymmärtää ihmisiä, jotka eivät halua oppia. Miksi joku ei haluaisi kehittää itseänsä? Opettajien tarkoitus opetukselle on jalo, ei alentava. Kun ystäväni valittavat huonosta raha tilanteestansa, heitä ei kiinnosta muuttaa käytöstapojansa, vaikka yritänkin johdatella heitä ongelman juurisyihin. Kun henkilö ei halua oppia, on pohdittava minkä takia he eivät halua kehittyä. Yksi teoria on, että heidän mielestään heidän ei tarvitse enää oppia mitään tai he eivät tiedä heidän tarvettansa oppia. Syy voi olla myös täysin eri: he eivät halua oppia juuri sinulta. (Lollydaskal s.a.). Hyvää ajattelevana ihmisenä usein kuitenkin haluaisi auttaa ja estää ystävää tekemästä huonoja päätöksiä esimerkiksi matkasta velkavankeuteen. On ymmärrettävä myös toista ihmistä, jos hänelle haluaa jotain opettaa. Jos hänellä ei ole kiinnostusta kuunnella, niin ei hänelle t...

Kun tavoitteena ei ole ainoastaan selviytyä kursseista, tarvitaan enemmän ajan hallintaa sekä suunnitelmallisuutta. Hosiaisluoman (2021) mukaan tavoitteellisuuden voi määritellä suuntana tai maalina, johon tähdätään. Tavoitteellinen toiminta tarkoittaa minulle paremman hakemista. Koulussa se voi tarkoittaa hyviä numeroita tai työelämässä tähtäämällä seuraavaan portaaseen. Tavoitteellisuus on tärkeää. Tavoitteellisuus on vahvasti yhteydessä onnellisuuteen (Tunne&Mieli 2018). Joillekin ihmisille on tarpeeksi, kun käyn päivällä töissä ja illaksi palaa kotiin katsomaan telkkaria. Omassa elämässä olen huomannut, että olen huomattavasti onnellisempi, jos jahtaan jotain tavoitetta.   Tavoitteellisuutta miettiessä voi miettiä, että kumpi tuottaa enemmän mielihyvää pitkällä tähtäimellä: jatkuvat Netflix illat vai projektitehtävät Hyvä tavoite on saavutettavissa, täsmällinen sekä myönteinen muutos elämässä (Tunne&Mieli 2018). Jos tavoite on hyvin hämärä ja ei ole mahdollista kirj...

Jokainen meistä on lukenut kokeeseen ja kun viikon päästä kysytään mitä opit kurssilta, ei muista enää mitään. Oppimista on kahdenlaista: syvää ja pintatason. Syväoppiminen jää muistiin pitkäksi ajaksi ja lyhytaikainen unohtuu nopeasti (Vaasan yliopisto s.a.). Mutta miksi näillä on väliä pitkällä tähtäimellä? Opiskelu on turhaa todistusta lukuun ottamatta, jos koulusta ei jää muuta kuin viinan huuruinen muisto. Toki opiskelijalla täytyy olla myös viinan huuruisia muistoja opiskeluajoilta, mutta olisi hyvä, jos olisi myös jotain muistikuvia mitä on käyty läpi esimerkiksi henkilöstöhallinnon kursseilla. Kiire on suurin vihollinen oppimisessa. Ilman aineistojen rauhallista läpikäymistä kokonaisuuksista ei kurssista jää lähes mitään käteen. On tärkeää muistaa, että mitkä kurssit ovat tärkeitä ja mitkä eivät ole. Välttämättä biologian tunnilta ei tarvitse muistaa mikä on mitokondrion tehtävä. Olisi mahdollisesti tärkeämpää tietää, että sunnuntain työstä maksetaan tuplapalkkaa, varsinkin...